 |
| kykin tuon perhosen edessä varmaan puoli tuntia, mutten siltikään saanut tarkkaa kuvaa |
Aina jos mokailen jollakin tavalla, edes ihan pienesti, on melko tavallista että lähden vähintään muutamien kymmenien kilometrien päähän karkuun.
Se auttaa ihmeen paljon.
Tänään ajelin yleisen viikonloppuhäpeän vuoksi mökille, jälleen.
Tässä muuten note to self: jos otat pisarankaan alkoholia tai mitään muuta päihdyttävää, poista kännykästäsi sen illan ajaksi joka ikinen vähänkään riskaabeli numero.
Seuraavana päivänä EI hävetä.
Olisi pitänyt elää tämä vaihe silloin kun kaikki muutkin, eli teininä. Vaikka aika teini olen vieläkin, mutta silti vanha vinkumaan tällaisista.
Tosin, jo melkein gubbe-ikäinen isäni harrastaa vieläkin näitä kännitekstarimokia, eli ehkä tämä kulkee suvussa. Auta armias toivottavasti ei.
Huomenna taas helvetin pirteänä töihin, saan toivottavasti tällä viikolla WDC-kapistus nro. 2. valmiiksi.
Tänään ei muuten nukuta, sillä pitää pistää kämppä priimakuntoon (nyt täällä on se tavallinen kaaos), huomenna tänne änkee taas joukko innokkaita sijoittajia ja kiinteistövälittäjä.
Ei jaksa. Muutan pois, niin ei tartte kattella vieraita ihmisiä omassa kämpässä.
2 kommenttia:
Minäkö utelias.. :)
Millainen moka oli kyseessä, jos saa kysyä?
haha, ei sen kummempaa kuin yleistä häiriköintiä sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei tulisi häiritä.
Lähetä kommentti