Lukaisin juuri että saapuilee Suomeenkin Thick as a brickinsä tienoilta.
"Now, scheduled for performance again in 2012, Ian will take
the original album to a theatre near you. It will be performed
in its entirety in a theatrical setting with band, and additional
guests."
Ja kyllä, tuo pitää lukea ja ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettu. Ian ottaa nimenomaan sen albumin mukaan, ja soittelee sitä taustalta. Itse mies kekkaloi lavalla laulamatta saati soittamatta mitään.
Olen tämän todistanut Modenassa paikan päällä, ja harmi kyllä en silloin vielä itse ollut sisäistänyt että keikka on teatteria, ei mitään muuta. Odotin livemusiikkia ja livelaulua, livehuiluakin. Oma moka siis.
Suosittelenkin siis, että jokainen keikalle tahtova miettii ensin että maksaako maltaita että pääsee isompaan public mestaan kuuntelemaan levyä jopa ei niin hyvällä äänentoistolla, vai haluavatko mieluummin pistää Thick as a brickin omista stereoista soimaan.
Tietty eri asia jos vaikka haluaa katsomosta nähdä ah, elävän Ian Andersonin, mutta mitään muuta koko äijästä visuaalisten juttujen lisäksi ei sitten kukaan saavutakaan.
Tämä ennen kaikkea sellaisille, jotka ovat yhtä typeriä kuin minä, ja kuvittelevat että Ian ei ole too old to rock 'n' roll.
Toinen asia.
Olen katkera myös YES:ille, mulla on vieläkin lippu niiden keikalle, jonka piti olla 2011 joulukuussa.
Seuraavaksi 2012 keväällä.
Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.
Jon Andersonin osuuksien laulajakin on vissiin vaihtunut koko hytäkässä, joka tosin on hyvä asia, sillä Benoitia en siedä. Uudesta laulajasta ei mitään tietoa, sillä olen pitäytynyt tiukasti Andersonin ajoissa, osoittaakseni pääni sisällä henkilökohtaista katkeruutta ja boikottia koko muulle YES:ille vaihtuilevassa nykykokoonpanossaan.
Se siitä progesta. Watersille tosin nostan hattua vieläkin, vaikka kuinka hulluna tahkookin rahaa vanhoilla jutuilla.
