Marcon sushiresepti

Eli: älä tee näin-ohje.

Toissapäivänä lupauduin vihdoin opastamaan Marcoa sushin valmistamisessa, niin että minä ainoastaan neuvon, ja hän tekee kaiken muun. Okei, autoin Marcoa sen verran, että valmistin riisin ja pistin tarvittavat aineet & välineet eteensä.

Tosin, opastukseni menivät kuuroille korville, vaikka kuinka kiljuin, että älä pistä sitä riisiä noin paljon, ja leikkaa ainekset pienemmiksi siivuiksi, äläkä lapa täytteitä kilon verran yhden arkin päälle, ja ole nopea tai riisi ja levä lällääntyy.

 Tässä tuloksemme:

 

Mulla ei meinannut pysyä kamera kädessä, kun nauroin niin paljon koko valmistusprosessin läpi.

Ei ihan keltainen toukokuu

Terveiset lumen keskeltä. Tosin tänään-huomenna lähdetään Elba-saarelle, jossa pitäisi olla kesä. En kestä tätä talvea enää hetkeäkään.

Paras polokuva ikinä

 

Huomaa, että meillä oli hyvä suhde.

Kaivelen vanhoja kuvia, siksi tämä.

Alempana typerä olmokuva tältä päivältä, en ole aiemmin tajunnut esitellä nykyisiä hiuksiani, jotka ovat jo melko pitkään olleet mustat. Kyllästyin taas kerran hennaukseen.

En ole muutenkaan kovin viitseliäs pistämään omaa naamaani tänne enää, se kun tuntuu pelkästään typerältä + olen sotanorsu näinä päivinä, ja se näkyy myös kasvoistani, jotka toki ovat leveät luonnostaankin, mutta nykyään entistäkin turpeammat. 

No worries, olen silti suht sinut itseni kanssa, vaikka kuinka haaveilisinkin entisestä vartalomallistani, ja muista pinnallisista & menetetyistä asioista ulkomuotoni suhteen. Marcokin tykkää musta ilmeisesti tällaisenakin, joten miksi murehtia.

Ps. yritän pikkuhiljaa muokata blogin ulkonäköä, joten keskeneräistä sekalaisuutta tulossa, täältä on tietyt ominaisuudet kadonneet, en esim. voi pistää gadgeteja blogin vasempaan tai oikeaan puoleen, ainoastaan alas tai ylös, trust me, kaikkea olen kokeillut. Bannerinkin kanssa on ongelmia. Se siitä, en ole aktiivibloggaaja, joten tällä ei ole mitään kiirettä.

Päiväni teemamusiikit

 

Do you love me:n lyriikat ovat sen verran mielenkiintoiset, että suosittelen lukaisemaan.

Aikaisin heräämistä

Enää 3 jälkeen ei saanut nukuttua. Päätin siis kytätä auringonnousua.

Bambukahvini

Wedding stuff

Vaikka vasta eilen tuskailin päivämäärien ym. kanssa, jo tänään homma on selkeämpi.

Olin eilen yhteydessä Lahdessa sijaitsevaan viettopaikkaamme myös puhelimitse, henkilökunta tosiaan vastaa jopa sunnuntaina, eli propseja heille suunnattoman hyvästä yhteydenpidosta.

Päivitän nyt kaksi päivää myöhemmin lisää, eli koko homma on nyt selvä, vihkijäkin bookattu, hooray.

Kaasomekkokin löytyi supernopeaan toissapäivänä, ja vielä samasta paikasta kuin oma pukunikin.

Eli asia edistyy hyvin. Vielä pitää ne kutsut pistää.

Isot hääthän nämä eivät edes kutsuttujen puolesta tule olemaan, multa vaan lähisuku ja yksi ystävätär & sitten marcon sukua ja kavereitaan. Eri asia on se, ketkä loppupeleissä yleensäkään pääsevät paikan päälle.

Vasta nyt tajuan paremmin demonimorsioita hääsunnittelun suhteen, sillä sen olen oppinut että mikään ei ole ikinä varmaa ja vaatii aivan helvetillisen paljon kommunikointia kaiken maailman virallisiin ja epävirallisiin suuntiin.

Tässä tosiaan se puku johon päädyin, sävyssä ivory tietenkin.

 Saa nähdä mitä sieltä saapuu, sillä käsittääkseni puku tulee Yhdysvalloista, ja vaikka mittatilauksena onkin, saattaa ongelmia ilmetä. Ta sitten olen lukenut liikaa kauhutarinoita nettikauppamorsiuspuvuista.

No, aina on ompelimot turvana, jos tarttee muokata. Muokkaisin itsekin, jos vaan omistaisin ompelukoneen. Edellinen kun jäi Lahteen, enkä ole uskaltanut ottaa sitä lentokoneeseen, ihan painonsakin vuoksi.

Voisin jaarata tuntikaupalla siitä, mitä kaikkea multa jäi taakse Suomeen. Tänne muuttaessa oli jännittävää pakata koko elämänsä yhteensä max 25kg painaviin laukkuihin.

Hyvä asiahan sekin oli, sillä ihminen ei oikeasti tarvitse niin paljon materiaa. Mulla on jo iät ja ajat ollut ihmeellinen tavaroista eroonpääsyn tarve, eli kaipa tuo "elämänsä pakkaaminen" oli senkin takia niin helppoa ja vapauttavaa.

Kyllähän mä silti roudaan vieläkin omia kamojani pois suomesta, viime kerralla mm. pink floyd-muki ja läppärin irtonainen cd-asema, ynnä muuta välillä tarpeellista.

Muuttaessani heitin kaiken niin rajulla kädellä roskiin tai seuraavalle kädelle, että oikeastaan harmittaa, tein päätöksiä liian spontaanisti. Silti ja kaikesta huolimatta ajattelen tämän kaiken olevan hyväksi, koska:

en ole kuollut ilman sitä kaikkea mitä mulla oli ja mikä meni pois, pärjään vallan mainiosti ilman.

Eilen oli Marcon merkkipäivä, täytti pyöreitä vuosia. Meillä on lähes tasan 20 vuotta ikäeroa, ja musta tuntuu nyt kummalta kun hääpäivä on 2pv. ennen mun omia synttäreitäni. Tuntuu hullulta, että menen jo tässä iässä naimisiin, vaikken koskaan ole koko sitoumuksesta pahemmin perustanutkaan, ja totta puhuen aiemmin ajattelin että minä en ikinäikinä ketään nai, ihan periaatteestakin.

Yritin eilen epätoivoisesti leipoa M:lle jotain synttäriruokaa, mutta aineet on vähissä, ja minähän en saatana sentään lähde 35km päähän automaattivaihteisella (asennevamma niitä autoja kohtaan. Ja bora on tosiaan huollossa, ollut jo yli kuukauden ja sekös kyrsii

En ole vissiin ikinä tätä kämppää pahemmin esitellyt.

Sain uusittua astiastoakin vähän. Pakko myöntää että olen aika tyypillinen naishenkilö, kun astiaston yhteneväisyyskin on niin tärkeä juttu.

Sössöt kuorruttamatta. En osaa hittovie muffinsejakaan enää tehdä, siis siistejä sellaisia.

Reissukuvia

Kotiuduttiin toissapäivänä klo 3 jälkeen aamuyöllä. Inhoan iltalentoja (lentoja ylipäätään). 

Pari alempaa kuvaa Saronnosta, jossa yllätyksekseni oli täysi kesä päällä. Sveitsin puolella kesä näkyy vasta laaksoissa. Ja me ollaan täällä ylhäällä vuorilla, eppaa.

Vapputori hotellista nähtynä. Kerrankin ihmisiä Lahdessa.

Raappana-iltakin oli hyvä ilta. Tosin olen ikuisesti katkera, etteivät heittäneet kuollutta kaupunkia, vaikka se Lahdesta kertookin. Ehkä summer upeissa sitten. 

Niin, sinnekin ollaan menossa.

Heti seuraavalla viikolla su:sta on Italiassa Lucca-festarit, jossa on Nick Cave, eli kiirettä tulee pitämään.

Facekseen tuskin ehdin tänä vuonna, sillä niillä main on kaiken maailman hääsuunnittelut meneillään, jos hyvin käy. 

Pukunikin on muuten tuloillaan ja vihkisormukset ostettu, omani on niin nätti, etten malta odottaa että pääsen pitämään sitä. 

Enää puuttuu pari asiaa. Eli öh, viettopaikka ja pitopalvelu & kutsujen (kirjoitan vaikka ruutupaperille lyijykynällä, että tervetulloo) lähetys ja päivämäärän päättö + kaason puku. Mitään kampaus-meikki-ymv-asioita en edes tohdi vielä ajatella.

Koko pirun hääjuhlan järjestäminen on aika palapeli, sillä kyllähän meillä jo paikkakin olisi valmiina, ellei toisen osapuolen ulkomaalaisuus, maistraatin aikataulut ja itse viettopaikan aikataulut sekoittaisi pakkaa niin paljon. En kuitenkaan ala ressaamaan (liikaa).