14.6.2015

Ne supistukset

(Nämäkin asiat haluan muistiin, joten täältä pesee taas.)

Eivät sikäli ole uusi juttu, ja eipä niitä aitoja ole vielä tullutkaan, onneksi.
Mutta nämä harjoitusselaiset ovat aika lailla epämukavia samaten.
Vatsa siis kovettuu, juurikin niin paljon että alavatsan tilalla tuntuu olevan pelkkä hunajamelonin kokoinen kivi. Piti googlata välissä minkä kokoinen hunajameloni on... Oli se aika lähellä.

Nukkuminenhan on jo viikkokausia ollut sitä, että hyvässä lykyssä koisaan putkeen 2 tuntia. Toissayönä ravasin pissalla 6 kertaa, aika tasan tunnin-puolentoista välein. Eikö olekin mukava kun kerron näin yksityiskohtaisesti ruumiini toimintoja.

Nukkuma-asennon hakeminen on arpapeliä. Yleensä vatsa kovettuu pahiten selinmakuulla ja luojan kiitos kyljellään olo auttaa välillä. Viime yönä niin ei tosin käynyt, vaan joka ikinen asento tuntui vaikealta. Se tunne on nimenomaan vaikea, mikä seuraa vatsan kovettumisesta. Kipua se ei ole, vaan vallatonta paineen tunnetta ja juuri sellaista kuin vatsassa killuisi iso kivi, joka samaan aikaan muljuu siellä ja tuntuu räjäyttävän koko vatsan kapasiteetin äärimmilleen.
Surkuhupaisinta on, että tämä maha ei vieläkään edes ole kunnolla iso, vaikka kasvaakin joka päivä.

Aina kun iskee kivettyminen, on liikkuminen tosi hankalaa, tavallaanhan alavatsa onkin muuttunut patsaaksi. Silloin kävely tapahtuu hitaasti ja etukenossa, tämä vähän hellittää repeämisen tunnetta.
Arvatkaa vain, kuinka paljon ärsyttää ettei enää pysty kävelemäänkään normitahtiin.

Joskus toki saattaa olla hyvä päivä ja kroppa tuntuu normaalilta, jolloin yleensä sorrun tekemään kaiken normaaliin tahtiin, eli aika rivakasti. Tästä sitten maksetaan myöhemmin esim. alaselän vihlonnalla. Imurointityylini on nykyään aika koominen, sillä yritän olla taivuttamatta selkääni ollenkaan, nimenomaan jotta särky ei alkaisi heti.
Tönkkö-imurointia. Patsastelua.

Tuntuukohan samalta olla vanha?

Labrakokeissani ei muuten selvinnyt mitään huolestuttavaa. Maksa & sappi täysin ok. Tätä kieltämättä jännäsin vähän, sillä olen jo pidemmän aikaa halunnut tietää sappiarvoni.
Virtsastakaan ei löytynyt mitään.  

Toisin sanoen tulen siis kantamaan jonkinlaista pottaa mukanani tästä lähtien.
Yhtä kaikki, olen tyytyväinen niin kauan kunhan pystyn liikkumaan ja beibillä on kaikki ok.

Aiemmin vatsa saattoi olla tällainen illalla. Tämä on aamukuva.


Cooper on alkanut älyämään tilani aika hyvin. Se ei enää ole ikiaikoihin yrittänytkään hyppimällä hyppiä mua päin. Innostuessaan se saattaa vielä tehdä hypyn alun, kunnes tuntuu sitten muistavan että ainiin.
Muita päin sitten vielä hypitään (aina kun ollaan innoissaan), joka on tietysti ikävää, mutta olen aika varma että se loppuu jahka Cooper kasvaa ja alkaa olla vähemmän leikkisä. Se kyllä tietää että hyppiminen ketään päin ei ole sallittua.
Ainiin, poikkeuksena Marco, joka antaa koiran tehdä mitä vain.

Toisen ilon näkeminen on kyllä aivan ihanaa. En saanut videolle, mutta jestas miten tuo koira olikaan onnellinen päästessään äitini mökille. Se veti riemurallia ympäri pihaa, sitä samaa mitä se teki silloin kun astui ensimmäistä kertaa meille.

Mieliäissuo on jo muodostunut kantapaikaksi.



Laiturilta järveen hyppääminen ei vielä suju, ei sitten millään.
Onhan vesi vielä kylmään, mutta aikamoinen pelkuri tuo poika kyllä on. Marco oli itse vedessä kannustamassa koiraa mukaan, mutta tämä vain uikutti laiturilla epäröiden hyppyä.
Laittaisin tästä videon, mutta totta puhuen en kehtaa: lässytän siinä Coopille ja yritän kannustaa veteen, siihen malliin ettei sitä oikeasti jaksa kuunnella.


Olenkohan muuten taas vain missannut jotain, vai voiko Instagramiin lähettämiensä kuvien tekstiä muuttaa jälkikäteen?
Typomääräni kun on sen verran suuri, ja huomaan/tajuan ne vasta jälkikäteen. Kovin tyypillistä.


Craving-juttuja on ollut taas. Ei ole epäilystäkään etteikö tuleva lapsi olisi puoliksi italialainen, ainakin jos uskoo sen vaikuttavan mielitekoihin.
Himoan pastaa. Aiemmin en sietänyt.


listalla ovat myös olleet:
peruna, kaikissa muodoissa
ketsuppi + riisi
miniluumutomaatit
kaakao + cream crackerit
säilykeherneet
pepsi (mutta vältän)
maissi
omeletti (en ole vielä sortunut, sillä kananmunien käyttö on mulle aika nono - saatan kokeilla no eggillä)
avokado
sinappi
gorgonzola!! (oikeasti VIHAAN sitä)
lohi
kaikenlainen leipä
sitruunan imppaaminen
etikkaiset säilykkeet
piimä
mysli

Ei kommentteja: