 |
| Kuvasin pikkusisaruksia biitsillä |
 |
| Sitten jotakin erittäin mielenkiintoista. Leikkasin jokin aika sitten äitini pihan metrin korkeaa nurmikkoa, joka oli omilla voimillani pelkkää surkuhupaisaa väkerrystä. Käytin polveani työntövoimana leikkurille. Tässä tulos. |
Tämän juhannuksen suunnitelmat ovat noin yleisesti ottaen menneet päin helvettiä.
On vielä muutama vaihtoehto, mutten siltikään tiedä minkä valitsisin.
Tuntuu kurjalta lähteä omineni ajelemaan Hankoon - tai ei se matka, rakastan ajaa yksin ja kailottaa tykkäämieni artistien tahtiin, mutta perillä.. Mitä hittoa teen siellä yksin?
En tiedä. Jonnekin lähden kuitenkin. Yksin.
Ehhe.
Sosiaalisuus, tuo ainoa asia, jota en koskaan oppinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti