Täällä tuskin on enää yhtäkään lukijaa.
Siitä huolimatta, hengissä ollaan, against all odds.
Musta vähän tuntuu, että kirjoitan tänne pian katsauksen - mitä kuuluu alta 10 vuotta edellisen postauksen jälkeen?
Aika huimaa. En olis ikinä uskonut, että saan bloggerin auki yli 30-vuotiaana, huomenna 10 vuotta täyttävän tytön äitinä.
Mutta täällä ollaan. Huhhuh. En pysty olemaan päivittelemättä.
Pikakatsauksen menneisiin postauksiin tehtyäni, tekee kipeää muistaa miten epävarma ja alistettu sieluriepu olin aikoinaan.
Sieluriepu olen edelleen, mutten alistettu. Tästä lisää myöhemmin.
Tänään on ihan hyvä fiilis olla hengissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti