Italy

Post-vacation blues. Kun yölläkin oli +27, olen hypotermian partaalla kotona. Suomen suvi tuntuu nyt jotenkin mitättömältä, turhalta. Sietäisin olla tyytyväinen ja onnellinen, että ylipäätään pääsin tuonne, enkä nyt mankua tämänhetkistä tilaa.

Kiko on ihan ehdoton ostoskohde, onneksi sentään lähettävät Suomeen, vaikkei täältä liikettä löydykään.

Majoituttiin Marcon vanhassa opiskelija-asunnossa. Perhe on pitänyt kämpän aika-ajoin vuokrattuna, mutta nyt se oli tyhjillään. En vieläkään osaa olla M vanhempien talossa, joten oli upeaa päästä sijoittumaan tänne.

Eka. Tässä postauksessa on monta. 

Rakennuksien ulottuvuudet ovat niin toista luokkaa. En ikinä kyllästy katselemaan tällaisia.

Castellanzan asunnossa oli tämä rasittava lattiasta kattoon asti ulottuva peili, enkä varmaankaan ohittanut sitä kertaakaan ilman että otin kuvan. Jotenkin tullut hirveä kiire ikuistaa mahaa (vaikkei sitä tässäkään edes huomaa), ei mene kauaa että se on poissa. Toki joku lörppä siitä saattaa jäädä muistoksi. Tämän näemme sitten.

Tässä kuvassa ihan mielettömän väsyneenä. Vika pv. klo 1-2am ja silti vinguin päästä näkemään vielä Como-järveä. Oli sen arvoista. Yhtään lähemmäs Sveitsin rajaa en mene, toivottavasti enää ikinä!

Ilme? En tiedä. Hymyilen kai hupaisaa mahaani.

Lempipuuhaani oli ottaa mahakuvia peilin kautta - aina niinä hetkinä kun Marco valitti liikaa kuumuutta ja piti lepotauon. Pitihän sitä jotenkin viihdyttää itseään. Maha on muutenkin tullut todella rakkaaksi, vaikka on se samaan aikaan ärsyttäväkin. En vielä hahmota ulottuvuuksiani. 

Salaman testaus.

Tätä parveketta jään kaipaamaan. Tajusin vasta kolmantena päivänä, että taivaanrannassa siintää vuoria. Näkyvät muissa kuvissa.

Saatiin lainaksi Marcon äidin auto, ja ollaan molemmat samalla kannalla: kamalan epäkäytännöllinen sillipurkki. Mulla oli aika tukalaa istua tuolla, kaikki iskut tiestä tulee alustan läpi + Italian nytkähtelevä liikenne muutenkin.

Löysin aika viime hetkellä varakoltun muiden miljoonien pieneksi jääneiden tilalle. Tämä oli se oikea, sillä materiaali oli kuin silkkiä, enkä tukehtunut. Punainen on aika dramaattinen häävieraan väri, mutta mussakin kytee tyypillinen nainen on naiselle susi - morsian kun piti valkoista pitkää takkia mun häissäni! Eli en yhtään välittänyt etiketeistä, kun ei tämäkään niin tehnyt meidän päivänä.

Eka kerta näin lähellä maissia. Kuorellinen, tuore maissikin on suomalaiselle eksoottinen näky - ainakin mulle.