Pelkään, että syöksykierteeni kaikkeen nykyaikaiseen alkoi siitä päivästä kun Marco antoi mulle vanhan lumiansa.
Tänään aloin opettelemaan instagramin käyttöä, joka tuntuu olevan erittäin haastavaa, etenkin kun olen näistä asioista yhtä perillä kuin isoäitini.
Hashtag on mulle täysin uusi juttu.
Ainoa minkä jo osaan, on mutristella naamaa tähtitieteellisiin asentoihin ja ottaa selfieitä.
Alkaako tästä oman henkilökohtaisen evoluutioni taaksepäin kehittyminen, jos alan elämään naama kiinni kännykässä 24/7, päivittäen mitä typerämpiä kuvia ja asioita.
Toivottavasti näin ei käy, vaikka tiedän että olen turhankin altis kaikenlaisille vaikutuksille.
Ah, mikä adrenaliinipiikki siitä syntyykään, kun viettää päivän rannalla tyttöporukassa, ottaen 350 valokuvaa.
Olin taas unohtanut mustavalkokuvien kauneuden, tänään se muistui takaisin.
Innostun aina ihan valtavasti, jos joku ottaa itsestäni sellaisen kuvan, mikä on oikeasti ihan kaunis.
Tänään tapahtui sellainen, pitkästä pitkästä aikaa:
Kerron lisää jänniä asioitani huomenna, nyt olen liian väsynyt ja iloissani tästä päivästä.
Kuvia on tulossa, paljon.
2 kommenttia:
Mistä toi tunika/mekko on? On niin kiva leikkaus :3
Ihan H&M:sta! Siellà on tànà kesànà ollut kovasti samanlinjaisia mekkoja. Tuo kyseinen on jànnàà uimapukumaista kangasta.
Lähetä kommentti