Nimeän itseni kiukuttelijaksi

On ihan käsittämätöntä miten pienestä alan jurottamaan ja sulkeudun täysin.
Kommunikointi on tuolloin äärimmäisen vaikeaa, vaikka useimmiten tahtoisinkin pystyä puhumaan ja kertomaan että mikä nyt mättää.

Pieni osa mielestäni kai tahtookin asioiden olevan jollain lailla huonosti, sillä tämä johtaa siihen että pääsen marttyrisoimaan ja olemaan vaikea ja surkuttelemaan elämän kauheutta ja asioiden vaikeutta - vaikka todellisuudessa mikään ei ole huonosti.
Ihan käsittämätöntä.

Hyvä asia on kuitenkin se, että nykyään tiedostan tekeväni näin, eli voin alkaa muuttamaan lapsellista käytöstäni parempaan suuntaan.
Ensimmäisenä voisin alkaa muuttamaan asioiden päässäni pitämisen, vaikka se vaikeaa onkin, sillä lapsesta saakka kiinni pidetty älä puhu, älä kommunikoi, kiukuttele toisten näkökulmasta ilman syytä ja ole mieluummin jurona hiljaa koska sitten ei tule vaikeuksia - käyttäytymismalli on iskostunut todella tiukasti.
Välillä tosin saan hirveitä avautumiskohtauksia, jolloin tahtoisin puhua ja selittää kaiken mahdollisen maan ja taivaan välillä, yleensä nämä puheryöpyt sattuvat sellaiseen ajankohtaan kun kellään ei ole aikaa kuunnella.

Ja mitä sitten tapahtuu?
- Loukkaannun verisesti kun mua ei kuunnellakaan, vaikka kerrankin puhuisin. Asiaa ei auta sekään jos tämä kuuntelemattomuus on vain parinkymmenen sekunnin mittainen ja sittemmin loppuva, sillä olen luovuttanut puhumisyrityksen jo ensimmäisellä epäonnistuneella yrityksellä, koska turhaudun kuin pieni lapsi. Tämä taas turhauttaa muut ihmiset, kun en suostu toistamaan asioita.
Helvetin ärsyttävää se munkin näkökulmasta olisi, jos joku käyttäytyisi kuin minä.

Siitä pyörähtää käyntiin oravanpyörä, loppumaton ja ikuinen.
Minä suutun - toiset suuttuu - minä lepyn - toiset on vielä vihaisia - minä suutun kun toiset on vieläkin vihaisia - tällä välin muut luulee että olen jo leppynyt ja ovat normaaleita, kunnes huomaavat että olenkin taas naama norsunvitulla ja sittemmin hekin ovat.

Loistavaa, eikö?
Loppupeleissä kaiken pahan alku ja juuri on tapa jolla käyttäydyn.

Koskahan alkaisin aikuistumaan.