Elämä tuntuu vihdoin vähän tasaantuneen, ehkä omat hormonit myös. Vaikka vauvan kanssa rytmi menikin kertaheitolla nurin ja arvaamattomaksi, tuntuu kaikki silti sujuvan jo ihan hyvällä mallilla.
Oman paikan ymmärtämisellä pääsee jo pitkälle; mulla ei ole mitään missä ja koska mieluummin tai paremmin voisin olla, kuin kotona vauvan kanssa. Tottakai välillä on neuvolaa ja muuta pientä, mutta en ota asiakseni vetää maailmanloppuraivareita jos sinne mennään siihen aikaan kun on meidän yö eli toisten päivä. Valvominen on pakko ottaa osaksi elämää, ja mulle tämä ei ole mitään uutta. Raskausaikana nukuin jopa vielä huonommin kuin nyt.
Cooperkaan ei välitä rytmien rikkomisista, ja tämä on mukautunut jo siihen että me kaikki kolme koisaamme noin siitä hetkestä lähtien kun M lähtee kotoa ja herätään paria tuntia ennen tämän saapumista. Valoisat tunnit jää näin aika vähälle, se on miinus.
Meillä on tähänkin alle kuukauden vauvan kanssa eloon mahtunut jo monta synkeää aamuyön hetkeä (on huimaa miten väsymys voikaan aiheuttaa niin äärimmäisen lohduttoman olon), kun toiselle ei mikään ole hyvä ja omat ideat pienen tyytyväisenä pitoon loppuu/oma selkä huutaa kipeää yliväsymystään kun on pidellyt tyttöä jo tunnit putkeen.
Mutta se ei haittaa, koska tiedän aina että me tullaan vielä joskus nukkumaan.
Selästä voisin valittaa paljon enemmän kuin unisaldosta..Se tuli aika yllärinä miten koville ranka joutuukaan.
Listaa tuoreen
äidin nesessääreistä tähän asti, mustaan ne itselle todella tärkeäksi havaitut:
- Liivinsuojat, halleluja tätä maitomäärää.
- Maidon pakastuspussit.
- Tuttipullot (jotta voit tyrkätä miehelle maitopullon käteen kun lähdet pikapikaa ostamaan niitä presiis haluamiasi jälkivuotohehtovaippoja, joita miehesikin jo yritti sulle hakea ja lähettää Prisman tenahyllystä videokuvaa skypen kautta, kunnes hlökunnan ihminen tulee ja sanoo ettei saa kuvata).
- Ne äidin jälkiv.vaipat itsessään. Niitä kannattaa kerralla ostaa sota-ajan varasto, jottei tarvitse lähettää ketään hakemaan niitä jälkikäteen.
- Nännirasva (Lansinoh toimii myös norsunnahkakäsille).
- Vauvan kääntöhihaiset vaatteet (tyttö oli skrabannut kasvojaan jo ennen kuin sain tämän synnytyksen jälkeen ekaa kertaa luokseni, jolloin heti pistin omat tumput käsiin - jäljistä kyselivät moittivaan sävyyn sitten vuodeosastolla, aivan kuin olisin itse tyttöä raapinut).
- Vanupuikot, vanulaput, kosteuspyyhkeet (suurin osa kosteuspyyhkeistä ovat kamalia hajustettuja etanoliriepuja, jotka kirvelevät ja saavat ihon punoittamaan - tein tästä suurta laatutestiä raskaana ollessani ja hinkkasin omaa herkkisnaamaani ties minkä merkin pyyhkeillä, todeten että vain Lidlin Toujours & Natusan newborn-peppupyyhkeet ovat oikeasti helliä, neutraaleja ja hajusteettomia.)
-Harsot, niin paljon että niitä on joka päivälle väh. 3 kpl, eli 7x3=21kpl.
- Tutteja hätätilanteisiin. Käytän viimeisenä vaihtoehtona jos vaikka ollaan juuri lähdössä jonnekin ja bebe alkaa kitisemään vastaruokittunakin.
- Bepanthen & Weledan vauvojen calendulatuotteet.
- Tärisevä sitteri. Jos tarvitsen kädet hetkeksi vapaaksi. Hommasin yhdistelmän, jossa on irrotettava sitteri ja keinurunko, keinussa monta eri keinuntanopeutta. Nykyaikana on helpompaa mutseilla, kun on näin paljon avittavia vempaimia. En tosin ole vielä alkanut käyttämään keinua, odotan pahempia kausia.
- Kunnollinen pestävä petari sänkyyn, jos nukkuu perhepedissä. Tyynyillekin on nykyään niitä välipäällisiä. Stoppaavat hyvin puklun etenemisen varsinaiseen tyynyyn. Se maidon haju eltaantuessaan ei ole järin ihana.
- Sappisaippuaa. Pesen vauvan vaatteet pelkästään nestemäisellä sappisaippualla, ettei saa allergiaa ja muuta pahaa kemikaaleista.
- Ruskovillan silkkikaulurimyssy (äidiltäni nyysitty 90-lukulainen..). Ulos pukeutuminen on vielä vähän hakusessa, mutta ko. myssyn kanssa tyttö ei ainakaan hikoile/palele ja kaula pysyy peitettynä venkuilijallakin.
- Avara-kaula-aukkoisia pitkiä paitoja, joihin voi ujuttaa vauvan sisään. Jos en jaksa ruveta taistelemaan kantoliinaa päälle, nopea ratkaisu on sujauttaa bebe oman paidan sisään. Tämä ei tietenkään vapauta omia käsiä kokonaan tai ole pidemmän ajan ratkaisu, mutta tuo tarvittua lisätukea pomppivan vauvan hallinnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti