![]() |
Siellä on.
Liikkui kovasti, joka hämmensi entisestään. En tiennyt että 6cm pituinen olento voi venytellä ja heilua jo niin inhimillisesti.
Niskaturvoke oli 1mm. Eipä mikään takaa, että kaikki olisi 100% hyvin ja normaalia, sen näkee sitten vasta tavatessa. Joka tapauksessa, nyt tuntuu että pystyn taas hengittämään.
Olin jo pelännyt ettei tuolla ole enää mitään elossa, sillä pahoinvointi loppui pari viikkoa sitten. Viisaana googlailin ja päädyin lukemaan keskeytyneistä keskenmenoista, joista oireiden loppuminen saattaa kertoa, joissain tapauksissa.
Tähän hätään tein myös jotain anteeksiantamattoman typerää ja hommasin kotidopplerin. Äitini, isoäitini ja tämän äiti selvisivät ilman moisia, joten hävettää myöntää että peloissani hommasin sen. Löysin dopplerilla sydänäänet heti samana päivänä, tämä oli viikko sitten. Eihän se turha kapistus ole, mutta olisin tahtonut olla vahvempi ja odottaa tyynenä (eli helvetin kauhuissani) tämänpäiväiseen ultraan. No, nyt viimeistään luotan doppleriinkin, mutta aion hillitä itseni ja kuunnella sillä max krt/vk.
Ihan oikeasti tuntuu kuin harteilta olisi nostettu paino, nyt viimein uskon 100% varmuudella, että tuolla on joku, se hengittää ja kaikki on tällä hetkellä ok.
Pistän tännekin, vaikka noista on tainnut vilahtaa kuva aiemminkin (toinen on prinssi uljas). Tavallaan kadun, että luovuin omasta sukunimestäni.
Olihan se nyt vapaasti käännettynä Foxy.
Lumi-luminen - snow-snowy - kettu-kettunen - fox-foxy. Eikö?
Toisten silmissä se on varmaan todella ärsyttävää, mutta myönnän ihan täysin että meillä suvussa kettu on jatkuvana aiheena. Joulukorteissakin on pakko aina olla kettu.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti